Katowicen jälkeen katseet käännettävä nopeasti 1,5 asteeseen

Katowicen jälkeen katseet käännettävä nopeasti 1,5 asteeseen

Kuvat ja teksti: Karoliina Hurri

YK:n ilmastokonferenssi käytiin Puolan Katowicessä 3.–14. joulukuuta 2018. Osapuolille kokous tarjosi viimeisen mahdollisuuden sopia Pariisin sopimuksen sääntökirjasta. Ilmastopolitiikan tutkijalle kokous tarjosi unelmien aitiopaikan ilmastokeskustelun ytimeen. Tunnelma Katowicessa oli optimistinen, mutta myös painostava ja lievän
ahdistunut.

Optimistinen, koska keskustelu oli selvästi monipuolistunut: riskien lisäksi keskiössä olivat myös ilmastonmuutoksen tarjoamat mahdollisuudet. Esimerkiksi keskustelu fossiilisten polttoaineiden tukemisen lakkauttamisesta ja uusiutuvien energiamuotojen kiihtyvästi kasvavasta kilpailukyvystä oli hyvin tervetullutta. Yksi toisen viikon optimistisemmista hetkistä oli Al Goren lause: “Älkää olko huolissanne. Seuraavan presidentin kanssa me olemme mukana.” Yhdysvaltojen irtisanoutuminen Pariisin sopimuksesta on mahdollista päivä maan seuraavien vaalien jälkeen. Yhdysvaltojen rooli ilmastotalkoissa on tärkeä sen maailman toiseksi suurimpien päästöjen takia. On hyvä kuitenkin muistaa, ettei mikään ole mahdotonta ilman Yhdysvaltoja.

Kokousta varjosti painostava tarve päästä yhteisymmärrykseen Pariisin sopimuksen sääntökirjasta ennen vuonna 2020 alkavaa täytäntöönpanoa. Paine sääntökirjan tavoitteesta näkyi siinä, että kunnianhimo jousti – esimerkiksi hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin vaatimuksessa pysäyttää lämpötilan nousu 1,5 asteeseen. Onneksi raportin viesti oli puheen asteella kokouksessa hyvin selkeä ja monet maat olivat sille myötämielisiä: jo kahden asteen lämpenemisellä on katastrofaaliset seuraukset elämällemme maapallolla.

Kokouksen ahdistuneisuus korostui, koska valtaosa osallistujista ymmärsi hyvin tilanteen kriittisyyden. YK:n pääsihteeri António Guterres oli aidosti huolissaan ja varoitti maailmaa, erityisesti päättäjiä, että jos nyt ei toimita, seuraukset ovat itsetuhoiset. Myös saarivaltioiden
ja alkuperäiskansojen viesti oli selvä: he kokevat ilmastonmuutoksen seuraukset jo nyt.

Katowice oli rankka kokemus, se venyi yliajalle, mutta lopulta sääntökirja tuli ulos myöhään lauantaina. Sen kunnianhimossa on toivomisen varaa, mutta aikaa meillä on vielä ensi vuosi.
YK:n pääsihteeri järjestää ensi syyskuussa New Yorkissa ilmastokokouksen, joka keskittyy erityisesti kunnianhimon nostoon.

Katowice oli kuitenkin todella antoisa kokemus ja vei oman tutkimushankkeeni Kiinan
ilmastojohtajuuden rakentumisesta uudelle tasolle. Konferenssi oli myös hyvin palkitseva, sillä oma aiheeni oli paikan päältä katsottuna hyvin relevantti. Tutkimukseni kysymykset kehitysmaiden sekä kehittyneiden maiden kahtiajaosta sekä Kiinan tarvittavasta ilmastojohtajuudesta olivat keskeisimmät neuvotteluita hidastaneet teemat, Brasilian vastuuttomuuden lisäksi. Yhteisymmärrys maiden kahtiajaosta ja kansallisista olosuhteista on löydettävä, muuten se jatkaa ilmastokokousten jarruttamista vuosittain, kuten on käynyt vuonna 2017 Bonnissa ja nyt vuonna 2018 Katowicessa.

Lohtua toi viesti, että emme etsi vain yhtä, vaan montaa hyvää ratkaisua. Maailmassa, jossa edes YK:n ilmastokokouksessa ei tarjota pääasiallisesti kasvisruokaa, on vielä paljon tehtävänä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

 

FM Karoliina Hurri on maailmanpolitiikan väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Hurrin väitöskirjaa “Kiinan ilmastojohtajan rooli kansainvälisessä ilmastopolitiikassa” rahoittaa Tiina ja Antti Herlinin säätiö. Kuva: Niklas Vaalgamaa

 

 

 

Lähteet:
COP24 (2018). The Conference Mainpage. https://cop24.gov.pl
IPCC (2018). IPCC Special Report. Global Warming of 1.5℃.
UNFCCC (2018). Official Page of the Climate Negotiations. https://unfccc.int

1258